Tindaro Silvano

Brasilialaiskoreografi TINDARO SILVANO

ILOA SIELULLE – HENGITYSTÄ KEHOLLE

Huhtikuu 2004, Cité des Arts, Pariisi. Odotan aulassa ensimmäisen ranskantuntini alkua. Tuo eloisan ja älykkään näköinen mies on varmasti opettajamme! Ei, hän onkin koreografi joka opiskelee samalla kurssilla. Tästä alkoi ystävyys joka on vienyt meidät yhteistyöhön monen eri taiteenlajin alalla. Ensivaikutelmani osui kuitenkin oikeaan: väsymättömästi hän on johdattanut minua syvälle brasilialaisen musiikin ja tanssin kiehtovaan maailmaan!

Tindaro Silvano Brasilian Belo Horizontesta on maansa eturivin koreografeja ja tanssinopettajia. Hän on työskennellyt monien tanssiryhmien kanssa eri puolilla maailmaa, mm. Cisne Negro (São Paulo), Bahia Ballet, Palácio das Artes (Belo Horizonte), Ballet Argentino de La Plata, Ballet Gullbenkian (Lissabon) ja Le Jeune Ballet de France. Suomessa hän on vieraillut jo kolmesti opettaen sekä balettia että omaa alkujaan tanssijoille suunnattua kehonhallintatekniikkaansa Body Harmony Technique.

Vahvasti sidoksissa Brasilian kulttuuriin ovat hänen teoksensa virtuoosiselle Bahian Baletille. Paradox (musiikki Fábio Cardia) ja Pracatum (Carlinhos Brown) ovat menestyneet myös ulkomaankiertueilla. Tanssijoiden aerobista kapasiteettia tutkiva, katutanssin ja baletin liikekieltä soveltava yllätyksellinen Paradox osoittaa, että teknologian aikakaudella on tilaa myös humaanille lämmölle. Kierrätyshenkinen Pracatum vie katsojan iloiselle matkalle äänen, valon ja liikkeen palapeliin. Klassisempaa tyyliä ovat mm. belohorizontelaisille tehdyt Teria que ter um titulo (Michael Nyman), Suite Masquerade (Hatšaturjan) sekä Capriccio (Paganini).

Koreografiasi ovat lumoavia ja erittäin musikaalisia. Miten itse kuvailisit tyyliäsi?

Pyrin luomaan unenomaisen maailman joka on täynnä värejä, keveyttä ja iloa. Maailmassa on niin paljon rumuutta ja väkivaltaa, että teatteriin mennessään ihminen haluaa unohtaa todellisuuden ja nähdä jotain muuta. Musiikki on minulle erittäin läheinen asia ja yritän ymmärtää sen universumia.

Nykytaiteilijana oleminen on minulle sitä, että olen yhteydessä aikamme taiteen virtauksiin eikä niinkään sitä, että keksisin omituisia askelia. Työni on keskustelua taiteellisen visioni ja maailman välillä. Tarkoituksenani on jättää vahva fyysinen vaikutelma katsojan verkkokalvolle.

Tärkeää on myös se, että tanssija tuntee olonsa mukavaksi näyttämöllä. Liikkeen virtaavuus ja hengittävyys ovat minulle kaiken A ja O.

Brasilialaiset tanssiryhmät tunnistetaan maailmalla omasta aksentistaan riippumatta siitä, millaista liikekieltä he tuovat näyttämölle. Mistä se syntyy?

– Koreografimme ovat löytäneet tavan sulauttaa brasilialaisen kehon erityispiirteet, omat latinorytmimme sekä afrikkalaiset ja intiaanikulttuurien vaikutteet yhteen; tunnistettava brasilialainen tyyli syntyy tästä. Meiltä löytyy valtavasti lahjakkuutta tanssiin.

Tanssijoidenne kauneus, voima ja nopeus kiinnittivätkin heti huomioni. Mitä tapahtuu Brasilian tanssissa nyt?

– Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tilanne on muuttunut suuresti. Aiemmin puuhailtiin kaikkea kokeellista, mutta nykyään yleisö, kriitikot ja tanssijat ovat tulleet vaativammiksi lopullisen tuotoksen suhteen. Kokeellisuus ja tutkimus rajoittuvat lähinnä yliopistoihin. Parhaat tanssiryhmät kutsuvat mukaansa joukon huipputekijöitä koreografeista säveltäjiin ja visuaalisten alojen taiteilijoihin. Tämä tekee esityksistä kiinnostavia.

Brasilialaiset ovat avoimen uteliaita uusille vaikutteille. Monet kansainväliset ryhmät kuten Cunningham, Graham, NDT, Bausch, Forsythe, Tharp ja Pariisin oopperan baletti vierailevat säännöllisesti maassamme ja antavat osaltaan impulsseja. Liikenne toimii myös toiseen suuntaan ja viitisentoista brasilialaista ryhmää tekee jatkuvasti kiertueita ympäri maailmaa, muun muassa Bahia Ballet, Quasar ja Grupo Corpo.

Oma vahva musiikkikulttuurimme näkyy myös tanssissa: MPB:n (Música Popular Brasileira) ja nykymusiikin säveltäjät kuten Caetano Veloso, Tom Zé, Lenine, Gilberto Gil ja Gil Jardim aiemmin mainittujen lisäksi vievät nopeaa kehitystä eteenpäin yhdessä tanssijoiden kanssa.

Latinalaisen Amerikan tärkein tanssifestivaali on Etelä-Brasilian Joinvillessä. Olen toiminut siellä pitkään taiteellisena neuvonantajana ja juryn jäsenenä, etsin myös esityksiä festivaalin ohjelmistoon. Moni lahjakkuus on ponkaissut maailmalle Joinvillestä.

Nykytanssi on vahvoilla, entä klassinen baletti?

– Rio de Janeiron Theatro Municipal vaalii uskollisuudella baletin perinnettä ja heillä on hyvät puitteet esittää Gisellen ja Joutsenlammen kaltaisia klassikoita. Teatterilla on myös oma balettikoulu. Monet muut alkujaan klassiset ryhmät ovat turvanneet tulevaisuutensa suuntautumalla nykytanssiin.

Mitä teet seuraavaksi?

Lähden New Yorkin Youth America Grad Prix –tapahtumaan jossa ryhmä Belo Horizontesta esittää koreografiani. Opetan samalla Portugalin Nykytanssiryhmää Joyce-teatterissa. Sitten on tulossa töitä Brasiliassa, Saksan Nordhausenissa sekä Suomessa, jossa on aina mukava käydä!

Sanna Mansikkaniemi
Musiikin maisteri, laulaja

Artikkeli on julkaistu Tanssi-lehden numerossa 02/07 (toukokuu 2007)

Kommentointi on suljettu.